Keittiöpäällikkö Lassi Karvinen: ruoanlaitossa pääosassa ovat puhtaat maut
Ylläs Saagassa maalataan skandinaavinen makupaletti

18.10.2010

Ylläksen syksy on värikäs ja syvä, talvi hohtavan valkea. Tunturimaisemien keskelle saapuneet lomailijat sekä kokous- ja konferenssivieraat saavat nauttia myös hyvästä ruoasta. Ylläs Saagan ravintoloissa tarjoillaan monipuolinen kattaus kotimaista yhdistettynä maailmalta poimittuihin ideoihin.

Ylläs Saaga

Keittiöpäällikkö Lassi Karvinen (vas.) ja Saaga Carte -ravintolan vuoropäällikkö Jarno Falck kertovat,
että pohjoismaiset puhtaat maut ovat keittössä johtavana ajatuksena.

Ylläs Saagan ravintoloissa listalta valitaan useasti riistaruokia.

Ylläksen komeissa maisemissa skandinaaviset maut pääsevät oikeuksiinsa. Alkuruoaksi voi valita itse savustettuja kaloja ja lihoja, pääruokana voi nauttia vaikka riistaa.

– Pohjoismaiset, puhtaat maut ovat keittiön johtavana ajatuksena. Makupaletti syntyy yhdistelemällä laadukkaita raaka-aineita ja luovuutta. Makuja ja vivahteita haetaan tosin myös maailmalta, esimerkiksi brittituristit kaipaavat usein mausteisempia ruokavaihtoehtoja, Karvinen kertoo.

Saagassa on kaksi erillistä ruokaravintolaa: aamiais- ja päivällistarjoiluun keskittyvä Saaga Buffet sekä à la carte -ravintola Saaga Carte. Sesongista riippuen keittiössä työskentelee 4–10 henkilöä.

Makujen ja sävyjen maailmassa

Suurimmat sesongit ovat syksyn ruska-aika, talvikaudella marras–joulukuu sekä maalis-huhtikuu. Ruska tuo paikalle paljon kotimaisia matkailijoita ja vaellusporukoita, kun taas jouluna asiakasprofiili kansainvälistyy.

Ylläs Saagan ravintoloissa tie asiakkaiden sydämiin kulkee vatsan kautta ihastuttavasta miljööstä nauttien. Suosittuja ruokia ovat muun muassa basilikarisotto, peuranrintakeitto ja kalakeitto. Myös hirveä, villisikaa ja jänistä yhdistelevä riistapata on monen mieleen. Yhä useampi ruoka saakin alkunsa hyvästä liemestä.

– Meille on tärkeää, että liemissä ei ole lisäaineita eikä arominvahventeita. Liemi antaa hyvän pohjan, josta lähteä rakentamaan erilaisia ruokia. Esimerkiksi maultaan selkeä kasvisliemi sopii mainiosti risottopohjiin. Nykyään emme käytä risotoissa enää valkoviiniä, kasvisliemi riittää, Karvinen kehuu.

Liemien lisäksi Ylläs Saagassa käytetään IsoMitan kastike- ja keittopohjia, fondeja sekä jälkiruoka-aineksia.

Makurajoja rikkomassa

Ylläs Saagassa ruokalista vaihtuu kolme kertaa vuodessa. Kun rohkeus ja tekemisen ilo kohtaavat keittiössä, syntyy makuelämyksiä ja erikoisuuksia. Skandinaavisiin makuihin voidaan tuoda mukaan pisara maailmaa. Karvisen mukaan asiakkaat ovat oppineet maistamaan rohkeasti.

– Sorsanrintaa voidaan glaseerata tyrnillä, riistaruokien kumppaniksi sopii hienosti tervakastike ja sushinkin voi tehdä porosta tai paikallisesta lohesta, Karvinen antaa esimerkkejä.

Mikä sitten on Ylläs Saagan ravintoloiden vetovoiman salaisuus?

– Keittiössä pitää olla ennakkoluuloton: ei saa jämähtää, vaan pitää uskaltaa kokeilla. Ajatuksenamme on yhdistellä tuttua ja uutta. Tarjoamme yhä uusia makuelämyksiä – hyvällä palvelulla höystettynä.

Tervakastike

4–6 annosta

4 dl vettä
2 dl punaviiniä
1 rkl Bong Kasvisliemiaineksia
3 rkl IsoMitta Paistinkastike -aineksia
2 rkl Villiaromin tervasiirappia
1 rosmariinin oksa

Laita kattilaan vesi ja sekoita paistinkastike sekä kasvisliemi joukkoon. Anna kiehahtaa, lisää punaviini ja rosmariinin oksa. Keitä hiljalleen noin 8 minuuttia. Lisää tervasiirappi ja keitä vielä hetki. Tarkista maku ja tarjoile. Kastike soveltuu erinomaisesti riistalle ja savustetuille lihoille, kokeile myös broilerinfileen kanssa.

Katso kaikki IsoMitan kastikereseptit Tiimistä »