Keittojen historia

Keitto on luultavasti ihmiskunnan kaikkein vanhimpia ruokia. Oletettavasti ensimmäinen ylöskirjoitettu keittoresepti, ohrakeitto, esiintyi ensimmäisessä keittokirjassa jo 1500-luvulla.

Vasta muinaiset roomalaiset oppivat arvostamaan keittoja oikealla tavalla. Tuolle ajalle tyypillisiä ruokia olivat mm. kaura- ja ohraliemikeitot, lihapaloja sisältävä lihaliemi sekä maitokeitto ja minestrone.

Keittokulttuuri oli huipussaan Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hallintokaudella. Aikakautta pidetään myös lusikkakulttuurin syntyaikana.

1800-luvulla kemistit Proust ja Parmentier kehittivät liemiuutteen keittojen pohjaksi. Tiivisteen käyttöä oli ajateltu erityisesti laivojen ja armeijan tarpeisiin, mutta se nousi suosituksi myös muun kansan parissa.

Campbell’s – säilykekeittojen voittokulku

Vuonna 1869 New Jerseyssä, Yhdysvalloissa hedelmäkauppias Joseph A. Campbell ja jääkaappivalmistaja Abraham Anderson löivät kättä. He olivat juuri perustaneet yrityksen, joka tuli myöhemmin tunnetuksi koko maailmassa nimellä Campbell Soup Company. Yritys valmisti käsityönä erilaisia säilykkeitä, kuten tomaatti-, liha- ja kasvissäilykkeitä, hilloja sekä keittoja. Yritys sai palkintoja tuotteiden korkeasta laadusta.

Vuonna 1897 yritys teki läpimurron: nuori kemisti, tohtori John T. Dorrance kehitti tavan tiivistää pois ylimääräinen neste Campbell säilykekeitoista. Keittosäilykkeiden paino putosi vain kolmasosaan alkuperäisestään. Samoin putosivat valmistus-, kuljetus- ja varastointikustannukset. Kuluttajille pystyttiin tarjoamaan huomattavasti edullisempi tuote tinkimättä korkeasta laadusta. Vallankumouksellinen ”lisää vain kuuma vesi ja tarjoile” –konsepti oli syntynyt.

Nykyään Campbell’s on maailmanlaajuisesti tunnettu laadukkaiden säilykekeittojen ikoni. Se on inspiroinut niin keittiöissä kuin keittiöiden ulkopuolella. Tästä tunnetuin esimerkki on legendaarisen pop-artistin, Andy Warholin kuuluisa Campbell’s keittosäilyketaide.

Campbell’s on tunnettu myös monista muista korkealaatuisista tuotteistaan, kuten eri kastikkeista, mehuista ja kekseistä. Suomessa Campbell’s tuotemerkkejä ovat Blå Band -ateria-ainekset, Lämmin Kuppi -kuppikeitot, Touch of Taste -fondit, Raguletto -pastakastikkeet sekä suurkeittiöiden tarpeisiin tehdyt IsoMitta-tuotteet.

Suomen keittokulttuurin historiaa

Jako eri ruoka-alueisiin

Keskiajalta 1800-luvulle Suomen ruokakulttuuri vakiintui niin, että maassa voitiin  erottaa selviä kulttuurialueita. Näistä jako läntiseen ja itäiseen ruokakulttuuriin oli kenties selvimmin nähtävissä. Eri alueiden erot johtuivat erilaisten uunityyppien käytöstä – lännessä tyypillisiä ruokia olivat keitot ja idässä uuniruoat, kukot ja piiraat.

Arkisen aterian perusta

Keitot olivat talonpoikien arkiruokaa 1700-luvulla ja pitkälti vielä 1800-luvun puolella. Tavallisia kala- ja liharuokia olivat sopat, jotka yleensä suurustettiin jauhoilla tai suurimoilla. 1700-luvulla tarjoilussa käytettiin vielä niin kutsuttua ranskalaista tarjoilutapaa, jossa ruoka tuotiin esille useampina kattauksina. Ensimmäisessä kattauksessa tarjottiin keittoa, joka pantiin keskelle pöytää. Keittokulhon ympärille aseteltiin muita ruokia, kuten pasteijoita, aladobeja ja paahtokylkeä.

Työpaikkaruokaloita ja katukauppiaita

Tampereelle perustettiin ensimmäinen työpaikkaruokala 1859 puuvillatehtaiden lähistölle. Ruokatalon tärkein tarjottava oli keitto. Kaupunkeihin syntyi vaatimattomia ruokapaikkoja ja kansankeittiöitä. 1900-luvun vaihteessa työläisten tavallisin lämmin ruoka oli esimerkiksi tuoreesta naudanlihasta tehty lihakeitto.

Koulukeittoloiden synty

Vuonna 1948 kouluruokailu muuttui kaikille maksuttomaksi ja ruokailuun oli oltava mahdollisuus jokaisessa koulussa. Aluksi kouluissa tarjottiin keittoja, puuroja ja vellejä.

Mullistava 60-luku

1960-luvulla Suomeen rantautuivat valmisruoat ja pakasteet. Valmisruokia olivat esimerkiksi hiutaleperunasose, pussikeitot ja -kastikkeet, valmiit laatikot ja säilykkeet. Valmisruokia käytettiin 60- ja 70-luvuilla suhteellisen vähän, sillä ruokaa tehtiin pääosin kotona alusta loppuun, kuten vuosien saatossa oltiin totuttu.

80-luvulta nykypäivään

1980-luvulla pakastekeitot sulattivat suomalaisten sydämet. Samoihin aikoihin kylmästä myytävät eineskeitot löysivät tiensä ruokapöytiin. Myös helpot ja herkulliset kuppikeitot tulivat tutuiksi keittojen ystäville. 2000-luvulla tetrakeitot yleistyivät hyvän makunsa sekä vaivattomuutensa ansiosta.