Miten paljon keittoa tarvitaan?

Keittojen annoskoko

Erilaiset keitot maistuvat useimmille meistä erityisesti talvipakkasilla, mutta niillä on paikkansa myös kevään lämmössä, kesähelteillä sekä syksyn tuulessa ja ropinassa. Vai miltä kuulostaisi mutkattoman maukas makkarakeitto, sateella ja paisteella maistuva satokauden sosekeitto tai aurinkoisella energiallaan piristävä kanakeitto.

Keitto saatetaan liittää johonkin tiettyyn perinteeseen tai sesonkiin tai sillä saattaa olla esimerkiksi nostalgisia piirteitä; äidiltä tai mummilta saatu, suvussa pitkään kulkenut keittoresepti maistuu aina vain yhtä hyvältä.

Talvella tuhtia, kesällä kevyttä

Talviaikana energiantarve lisääntyy ja ravintopitoisempi ruoka maistuu erityisen hyvältä. Keiton liemessä saa olla rasvaa, eikä ainesosien määrässä tarvitse kitsastella. Keiton on hyvä olla tietysti myös kuumaa.

Kesällä puolestaan kauppansa tekevät etenkin kylmänä tarjoiltavat alkuruokakeitot sekä raikkaat ja maukkaat liemet. Voisikin sanoa, että kesä on keventämisen aikaa. Aina voi ja kuuluu toki haastaa omia ja asiakkaiden tottumuksia. Monesti ikimuistoisimmat makuelämykset tulevat täysin odottamatta!

Aterian osalla ja syöjän iällä on vaikutusta

Kysyttäessä, paljonko keittoa sitten tulisi tarjoilla, kuuluu vastaus: riippuu paitsi aterian osasta myös syöjästä. Alkukeiton ei tarvitse olla tuhti eikä annoskooltaan suuri, kun taas pääruokana keiton olisi hyvä olla ravitseva ja täyttävä.

Annoskokoja suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon myös kohderyhmän ikä. Pienille lapsille riittää varmasti pienempi annos, kun taas aikuisella on erilaiset tarpeet ravintoaineiden osalta. Aina parempi, jos ruokalistassa on valittavana erikokoisia keittoja. Jos tämä ei ole mahdollista, voi asiakkaalta tietysti myös suoraan kysyä, kuinka suuri annos hänelle maistuisi.

Kiveen kirjoitettuja sääntöjä ei keittojen annoskokojen osalta siis ole, mutta viitteellinen suositus on seuraavanlainen:

alkuruokakeitot 0,15–0,2 l
pääruokakeitot 0,25–0,5 l

Mitä jos keittoa jää yli?

Jos keittoa on valmistettu yli tarpeen, kannattaa se kääntää eduksi; miten ja mihin ylimääräisen keiton voisi käyttää? Voisiko siitä tehdä jatkamalla uuden keiton tai taipuisiko ylijäämäkeitto kastikkeen tai liemen rungoksi johonkin toiseen ruokaan? Ylimääräinen keitto onkin monesti oiva tekosyy kehittää jotain uutta ja uskaliasta.

Kun ruokaa jää yli, herää toki myös huoli ruokahävikistä – mutta siitäkin voi oppia. Ruokahävikin ei nimittäin tulisi olla säännöllinen asia, vaan alkusysäys koko toimintamallin uudistamiselle. Kannattaakin miettiä: 1. Kuinka usein ruokahävikkiä tulee 2. Mistä ruokahävikin syntyminen voisi johtua 3. Onko keittiön toimintatavoissa tai ruoanvalmistusprosessissa jotain mitä voisi tehostaa tai uudelleenorganisoida 4. Vastaavatko ruokalista ja annoskoot asiakkaiden toiveita ja odotuksia. Asiakaskyselyt ja erilaiset menu- sekä annoskokeilut ovat verrattain vaivaton keino päästä lähemmäs onnistumista.

IsoMitta Keittoainekset kaikkeen hyvään!

IsoMitta Keittoaineksista valmistuu nopeasti niin lämmin ateria, alkukeitto juhlaruoalle tai lempeä iltapala. Keittoainekset sopivat erinomaisesti myös laatikkoruokien, patojen ja muhennosten makujen perustaksi. Keittojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys takaavat lähes olemattoman hävikin. Kokeile ja ihastu!