IsoMitan herkkuguru Alexander suosii simppeleitä jälkiruokia, joissa on huomioitu tarjoiluympäristö ja asiakkaat.

Vantaalainen, intialaisia sukujuuria omaava ammattikokki Alexander Trivedi otti herkkuguruhaasteen vastaan innostunein mielin. Hän koki, että herkkuguruksi lähteminen voisi avata uusia ovia ja tuoda hyödyllistä lisänäkyvyyttä myös hotelli-, ravintola- ja catering-alalle.

– Horeca-ala saattaa näyttäytyä ulospäin vain muutaman tv:stä tutun ammattilaisen dominoimana kenttänä, vaikka onhan meitä täällä joka lähtöön. Jokainen osaa asiansa, mutta kaikki eivät ole niin paljoa näkyvillä, Alexander kertoo.

Keittiöstä kuvaruudulle

Näkyvyys ja oman osaamisen esille tuominen ovat keskeinen osa Alexanderin henkilöbrändiä. Monet ruokafiilistelijät ja somen harjalla surffaajat tuntevat hänet inspiroivista TikTok-videoista ja nälkää herättävistä blogikirjoituksista.

Alexanderin polku kulki aikoinaan ammattikoulusta suurtalouskeittiön kautta Stockmannille loihtimaan ruoanvalmistusdemoja. Siellä hän viehtyi videotuotantoon ja nousi rautaiseksi someammattilaiseksi, joka haluaa innostaa seuraajiaan sukeltamaan rohkeasti ruoanlaiton kiehtovaan maailmaan. 

– TikTok-videoita ja somea tulee tehtyä paljon, mutta horeca-ala kulkee koko ajan mukana. Tällä alalla pätee nykyisin vähän sellainen sääntö, että menestyminen kulkee käsi kädessä markkinoinnin, mainostamisen ja brändäämisen kanssa. Jos osaa olla esillä ja tehdä kiinnostavaa sisältöä, näkyy se helposti myös urakehityksessä, Alexander pohtii.

Paranneltua perinteikkyyttä

Herkkuguruhaastetta varten saamistaan IsoMitan tuotteista Alexander aikoo loihtia tuunattuja versioita kotimaisista perinneherkuista. Mielessä on pyörähtänyt ainakin moussekakku, jäähdyke, kerroskiisseli ja jonkinlainen koottava jälkiruokakokonaisuus. Reseptiikka hakee vielä muotoaan, ja suurin osa ideoista ja innovaatioista syntynee kokeilemisen kautta.

– Ideana on tarjota jostakin tutusta jälkiruoasta tuunattu versio, jonka maku onnistuu yllättämään ja myös ylittämään odotukset. Esimerkiksi perinteisen marjarahkan sijasta voisikin olla tarjolla jonkinlainen mokka-suklaarahka. Monille meistä maistuu perinteinen vispipuuro, mutta entä jos se maistuisikin sitruunalta tai herukalta, Alexander ehdottaa.

Reseptiikan luominen on hänelle luovaa leikkiä, jossa pääsee hyödyntämään omaa osaamista laajasti. Inspiraatiota ja suuntaa voi hakea netistä tai milloin mistäkin. Onnistunut resepti puolestaan on Alexanderin mukaan parhaassa tapauksessa hyvä kehys onnistuneelle ruoalle, ei niinkään ohjenuora, jota kokin tulisi orjallisesti seurata.

IsoMitan tuotteista tehoa keittiötyöhön

Alexander on työssään törmännyt useaan otteeseen IsoMitan monipuoliseen tuotevalikoimaan. Hänen mukaansa IsoMitta on varsin tunnettu ja vakiintunut brändi suurtalouskeittiöiden keskuudessa. Tuotteista on monenlaista hyötyä.

– IsoMitan tuotteet ovat kätevä apu suurtalouskeittiössä. Niiden avulla voi vaikkapa jatkaa kastikkeita tai jopa parantaa ruoan rakennetta. Esimerkiksi moussevaahdot ovat todella hyviä, Alexander kehuu.

Ruokaa aina miljöön ehdoilla

Kysyttäessä, millainen on yleisesti ottaen hyvä jälkiruoka-annos, on Alexanderilla vastaus valmiina: riippuu täysin paikasta. 

– Eräänlaisena nyrkkisääntönä voisi todeta, että mehevä pannukakku lounasravintolassa on hyvä ihan siinä missä jokin taiteellinen luomus hienossa illallisravintolassa. Kesäjuhlissa kannattaa tarjoilla ehkäpä mansikkakermakakkua, kun taas talviseen makupalettiin istuu hyvin kinuskikastike tai vaikka sekahedelmäkiisseli. Reseptiikkaa testattaessa olisi tärkeää kirjoittaa ylös, millaisessa ympäristössä ja millaiselle yleisölle ruokaa valmistettiin ja millaista palautetta se sai, Alexander alleviivaa.

Hän itse suosii mahdollisimman yksinkertaisia ja mutkattomia reseptejä, sillä niitä pystyy muokkaamaan verrattain vähällä vaivalla, mutta lopputulos voi silti olla jotain täysin erilaista. Pelivaraa tarvitaan jo senkin vuoksi, että kasvis-, vegaani- ja muut erityisruokavaliot ovat kasvattaneet suosiotaan paikasta riippumatta.

”Muista hymyillä”

Alexander vinkkaa lopuksi vielä lukijoilleen, että ruoanvalmistuksessa on tärkeää pitää mieli avoimena ja antaa vallitsevien olosuhteiden kuljettaa kohti onnistumisia.

– Niin suurtalouskeittiöissä kuin kotiköökeissäkin on omat etunsa ja haasteensa, joiden mukaan pitää mennä. Joissain ammattikeittiöissä tapoihin kuuluu, että kaikki raaka-aineet mitataan vaa’alla gramman tarkkuudella, kun taas toisaalla mennään täysin fiiliksellä. Ei ole olemassa yhtä totuutta, kun puhutaan keittiötyöstä. Neuvoni onkin: muista hymyillä niin paljon kuin mahdollista. Siitä on iloa kaikille muillekin, Alexander summaa.

Jaa: