Lapset valitsivat kouluruokakilpailun finalistit

Lapset valitsivat kouluruokakilpailun finalistit

Ketkä olisivatkaan lapsia parempia arvioimaan ruokien makua, ulkonäköä ja sopivuutta koululounaalle? Valtakunnallisen kouluruokakilpailun 2014 finalistit valitsi Helsingin Tapanilan koulun 4 C -luokka. He maistoivat ja arvioivat huolellisesti yli 40 ruokaa! Lue esiraadin tunnelmista.

Kouluruokakilpailun esiraati eli Tapanilan koulun 4 C -luokka keskittyi tehtäväänsä ja arvosteli jokaisen annoksen hiljaisuudessa. Kuvassa Mia Kettunen IsoMitalta ojentaa arvioitavan annoksen Reko Leppäselle.

Lapset arvioivat ruokien makua, ulkonäköä sekä sopivuutta koululounaalle. Lisäksi he kertoivat, haluaisivatko he syödä kyseistä ruokaa kouluruokailussa.

– Tervetuloa kouluruokakilpailun esiraatiin! Tärkein tehtävänne tänään on arvioida tarjoiltavien ruokia makua, aloittaa keittiömestari Mia Kettunen Tapanilan koulun 4 C -luokan kuunnellessa korvat tarkkoina pitkien pöytien äärellä. Jokaisen lapsen eteen on jaettu pino arvostelukortteja.

– Kun ruokia maistellaan, keskitytään arvostelemiseen ihan hiljaa. Sovitaan, että annoksesta puhutaan vasta sitten, kun kaikki ovat ensin palauttaneet arvostelulomakkeensa, Mia Kettunen jatkaa ohjeistamista. Lapset nyökyttelevät, että tehtävänanto on selkeä.

Keitoissa on eroja

Ensimmäiseksi esiraati maistelee kilpailuun ilmoitetut keitot, joita onkin laidasta laitaan. Oppilaat saavat tietää vain ruoan perusnimen – tarkkaa kuvausta ei kerrota, jottei se vaikuttaisi arvosteluun.

– Ikinä ennen en ole pitänyt porkkanoista keitosta, mutta tämä on hyvää!, toteaa Aino Kylä-Setälä palautettuaan lihakeiton arvionsa. Moni muukin on tyytyväinen ja rastittaa lomakkeeseen joko kiitettävän tai hyvän arvosanan. Useaan paperiin on tehty myös merkintä, että tätä ruokalajia olisi mukavaa saada koululounaalla.

Ilmari Sahri totesi, että ainakin keittoannoksissa oli eroja. Kaikkiaan lapset maistoivat yli kymmenen erilaista keittoannosta.

Kaiken kaikkiaan keitot keräävät kiitoksia. Sampo Salmi pohtii, että kouluruokakilpailun keitot saattavat olla jopa parempia, kuin mitä oman koulun ruokalassa on tarjoiltu.

– Yleensä en ole keittojen perään, mutta täällä on tänään ollut hyviä, hän sanoo.

Toki luokasta kuuluu kriittisiäkin kommentteja.

– Mä annoin tälle keitolle välttävän, kun se liha ei murentunut, Ilmari Sahri toteaa.

– Tässä keitossa se liha tosiaan oli sitkeämpää, Aino jatkaa viereltä.

Eli keitoissa oli eroja?

– Kyllä, vahvistavat molemmat painokkaasti ja palaavat paikoilleen odottamaan seuraavaa arvioitavaa annosta.

Aino Kylä-Setälä (vas.), Reko Leppänen ja Sani Kettunen keskustelivat ruuista maistamisen tauoilla. Ruoat herättivät mielenkiintoa ja mielipiteitä.

Ruoka puhuttaa pöydässä

Esiraadin työ etenee hyvää vauhtia. Jokaisen uuden annoksen kohdalla luokka hiljentyy asianmukaisella vakavuudella maistamaan. Luokan opettaja Suvi Ollikainen kiittelee, että lapset osaavat keskittyä hienosti vaativaan tehtävään.

Keittojen jälkeen arvovaltainen raati saa vuoron perään maisteltavakseen kasvisruokia. Arviointien väleissä ruoat ja maut herättävät keskustelua, josta varttuneemmatkin ruokakriitikot olisivat ylpeitä. Opettaja kertoo syövänsä luokkansa kanssa päivittäin. Ruokapöydässä kannustetaan ja innostetaan keskustelemaan – esimerkiksi ruoasta.

– Se ensimmäinen kasvisruoka oli parempi. Siinä oli perunaa ja hyvää kastiketta. Parsakaalikin oli ihan jees, kommentoi Reko Leppänen, kun arvioinneissa siirrytään kasvisruoista liharuokiin.

– Se, jossa oli kasviksia ja nuudelia, oli hyvää. Mutta toi äskeinen oli erikoisempi, turhan tulinen, vastaa vieressä istuva Sani Kettunen.

Artturi Malis maistamassa kasvisruokaa.

Kalamurekkeet ja leivottu leipä innostivat kehuihin

– Tämä oli parasta kaikista tähän asti, huokaa Olivia Runte.

– Tosi hyvää, vahvistaa Artturi Malis.

Lapset ovat juuri päättäneet kalamurekkeen arvioinnin. Murekereseptejä kisaan saatiin useita, ja ne herättävät lapsissa innostusta. Lari Seppälä sen sijaan pysähtyy miettimään kalaruokien tasoa yleensä.

– Yleensä pidän kalasta, mutta nämä olivat vähän pettymyksiä, hän pohtii.

Salaatit ja leivät ovat viimeisiä ruokia listalla. Lapset jaksavat arvioida vielä viimeistäkin annosta rauhassa, vaikka se on jo yli neljäskymmenes tällä kattauksella.

– Olisi kivaa, jos omassakin koulussa olisi leivottua leipää, toivoo Olivia Runte lopuksi.